Lauri Järvilehdon Tee itsestäsi mestari ajattelija – kirjan alustava blogiteksti venähti yhdeksi pisimmistä blogiteksteistä tähän mennessä. Erityisen saavutuksesta tekee se, että itse kirja on vain 224 sivua pitkä ja varsinaiseen blogiin sivuja muodostui kahdeksan kappaletta. Eli alustava blogi on 5-10% koko kirjan pituudesta. Ennätys kai itsessään?
Itselleni kirja sattui käsiini itseasiassa sattumalta, koska huomasin sen olevan erinomainen kirja ennen Charles Duhiggin Power of Habit – kirjaa.
Tee itsestäsi mestari ajattelija – kirja onkin, erittäin tiivisti kirjoitettu kokonaisuus, jossa käsitellään asioita aivan laidasta laitaan. Kirjassa käsitellään tieteellisillä nimillä asioita, jotka ainakin itselleni ennen lukemista olivat outoja, kuten esimerkiksi mitä tarkoittaa emergenssiteoria tai mikä on lineaarisen ja lateraalisen ajattelun erot. Siinä mielessä kirja on kuitenkin aika selkeä myös näissä asioissa. Kun kirjaa ajatuksen kanssa kuuntelee, selviää loppuun saakka voittajana.
Kirja on siinä mielessä erittäin käytännön läheinen, että siinä käsitellään esimerkiksi oppimista, intuitiota, ideointia, yleisesti ajattelua sekä sen kehittämistä ja flow-tilaa sekä miten ryhmä voi saavuttaa yhteisen flow-tilan. Kokonaisuudessaan isoista teoksista koottu alkupala, joka tarjoaa vähän kaikesta kaikkea ja jonka pohjalta voi päätyä sitten lukemaan esimerkiksi Mihály Csíkszentmihályin, jo kohta 30 vuotta vanhaa, Flow – teoriaa tai käsiin voi eksyä Michael Michalkon Thinker Toys – kirja.
Keskittymistä kirja kyllä vaatii ja sitä kuunnellessa tai lukiessa pitää olla läsnä mutta kuitenkin lämpimästi suositeltava kokonaisuus kaikille meille, jotka elävät tiedon, häiriötekijöiden ja ajatusten täyttämässä maailmassa.
KOLAHDUKSET:
TURNBULL, KENGE JA MIELENMALLIT:
Ensimmäisenä kolahduksesta haluan mainita kirjassa kerrotun tarinan Colin Turnbullista ja Kongolaisesta pygmistä nimeltään Kenge 1950- ja 1960-luvun taitteesta.
Tarinassa koko elämässä sademetsässä asunut Kenge tuli ensimmäistä kertaa aukealle, joka oli raivattu puista. Toisella puolella tuota aukeaa oli puhveleita, joita sademetsän mies Kenge katsoi hetken ja kysyi Turnbullilta, että mitä hyönteisiä nuo ovat ja osoitti sormellaan aukean toisella puolella olevia puhveleita. ”Eivät ne ole ötököitä vaan ne ovat isoja puhveli.” vastasi Turnbull. ”Älä huijaa. Miten se voi olla puhveli, kun eihän se ole kuin tämän kokoinen” sanoi sademetsän mies ja näytti sormiensa väliin kaukana horisontissa siintävää puhvelia. Koko tarinan voi lukea esimerkiksi täältä
Tarinan ideahan on se, että sademetsän mies oli koko elämänsä elänyt sademetsässä, jossa pisin nähtävä etäisyys oli muutamia metrejä eteenpäin. Hänellä ei ollut konseptia ”kaukana horisontissa” päässään. Hän koki, että nähtävä eläin on aina hyvin lähellä todellista kokoaan. Hän ei ollut koskaan tiennyt mikä tarkoittaa kaukana oleva ja vaikka hänelle konsepti selitettäisiin olisi hänen vaikea ymmärtää sitä. Kirjassa puhutaan skeemoista ja skripteistä, mutta niitä en tässä lähde itse avaamaan vaan puhun mieluummin tutummista mielenmalleista.
Ideana mielenmallissa on se että, jos et ole koskaan nähnyt kissaa, on sinun mahdotonta tietää minkälainen kissa on. Näinpä sinulla ei ole päässäsi mielenmallia siitä minkälainen kissa on. Sama koskee myös hyviä perhesuhteita, hyvää työpaikkaa tai hyvää johtajaa. Ellet ole koskaan sitä kokenut, lukenut tai nähnyt ei sinulla voi olla kuvaa siitä minkälainen on hyvä perhesuhde, työpaikka tai johtaja.
Jotenkin tämä oli vaan erittäin makea tarina, joka jostakin syystä painui heti kirjan alussa mieleeni.
AJATTELUN SIETÄMÄTÖN VAIKEUS:
Ajattele ruusua. Jos tietäisi minkälainen ruusu on, ei sinulla syntyisi kuvaa ruususta päähän. Toisaalta, jos en koskaan pyytäisi sinua ajattelemaan ruusua, et sitä todennäköisesti juuri tällä hetkellä ajattelisi. Myös ympäristö vaikuttaa siihen, miten ajattelet, kun kehon valtaa esimerkiksi nälkä tai kylmyys siirtyvät myös ajatukset näihin asioihin. Toisaalta kun aamulla kävelet aurinkomatkojen esitteen ohi, huomaat ajattelevasi seuraavaa lomareissuasi tai sitä kuinka mukava auringossa olisikaan olla. Äkillinen pamaus voi puolestaan saada adrenaliinit kattoon ja ajatukset valppaiksi.
”Jos käsken sinua olemaan ajattelematta ruusua, niin todennäköisesti ajattelet juuri nyt ruusua.”
Hankala ajatus ei lähde käskemällä vaan ohjaamalla oma ajatus johonkin muualle. Jos käsken sinua olemaan ajattelematta ruusua, niin todennäköisesti ajattelet juuri nyt ruusua. Itsessään ihminen ei helposti voi säännellä ajatuksiaan. Kuinka moni tietää sen tunteen, kun on menossa unille ja juuri sillä hetkellä, kun olet sängyssä ja menossa unille niin mieleen tulee kaikki ne asiat mitä huomenna tai tällä viikolla pitäisi tehdä töissä tai kotona. Vaikka kuinka ajattelet, että mietin näitä sitten huomenna niin se ei paljoa asiaa auta. Ainoa tapa saada nuo ajatukset pois mielestä, tai ainakin yksi keino, on kirjoittaa ne ylös paperille jolloin mieli saa levon ja muistaa ne vielä seuraavanakin päivänä.
Muita tapoja päästä eroon jostakin tietystä ajatuksesta on suunnata ajatuksensa, johonkin toisaalle tai juuri kirjoittaa ne ylös. Toinen tapa on katkaista ajatusprosessi saattamalla se loppuun. Esimerkiksi, ajatus siitä, että pitäisi hakea maitoa jääkaappiin katkeaa vasta, kun olet saanut haettua kaupasta maitoa jääkaappiin. Toisaalta ajatukset voivat myös haarautua uusiksi ajatuksiksi. Kun keksit että alat rakentamaan uutta terassia mökille niin lopulta päädytkin rakentamaan saunan. Kuulostaako tutulta? Puhutaan kun ajatus juoksee, niin ajatusmaailmakin muuttuu. Ajatusprosessi voi siis katketa toisen prosessin voimasta.
Toisaalta, jos tuloksen tuottaminen ei ole mahdollista voi myös ajatusprosessi katketa. Esimerkiksi halu asentaa joku ohjelma, jonka asentaminen nykyiseen käyttöjärjestelmään ei esimerkiksi ole mahdollista.
MIELIKUVAHARJOITTELU:
Tästä ehkä tulee Power of Habit – blogissa sitten enemmän mutta kuten Anders Erikssonin Peak – kirjassakin todettiin, mielikuvaharjoitteluiden todellinen hyöty on suurempi kuin moni kuvitteleekaan. Esimerkiksi Michael Phelps teki valtavasti mielikuvaharjoitteita ennen uinti suorituksiaan. Toisaalta hermoverkot aktivoituvat jo katsoessa samankaltaista toimintaa. Eli uskomatonta kyllä mutta sinun suoritukseesi auttaa, kun katsot jonkun toisen suoritusta ajatuksen kanssa. Muistaakseni asiasta oli jopa tutkimus, että pelkkä salilla käymisen mentaaliharjoittelu auttoi ihmisten lihaksia kasvamaan. Oli miten oli, ajatuksen kanssa tehty mielikuvaharjoittelu ja onnistuneen suorituksen ajattelu auttaa sinua onnistumaan suorituksessa.
Älä kuitenkaan keskity päämäärän kuvittelemiseen, eli esimerkiksi sen miljoonan euron kuvitteluun, vaan keskity siihen mitkä asiat johtavat sen saavuttamiseen ja kuvittele niitä asioita. Mitkä ovat ne asiat mitä sinun pitää käytännössä tehdä päästäksesi tuohon tavoitteeseen. Päämäärää ajatellessa voi tulla kontrasti jolloin ajattelu tuottaa jo mielihyvää ja tällöin ei ole niin korkeaa motivaatiota kokeilla.
Ohjeet mielikuvaharjoitukseen:
- Rauhoita koitosta edeltävänä iltana muutama minuutti mielikuvaharjoittelulle.
- Kaada lasi viiniä tai kuppi yrttiteetä ja istu rauhallisessa paikassa.
- Sulje silmäsi ja kuvittele itsesi huomisessa toiminnassa niin että tilanne menee parhaalla mahdollisella tavalla.
- Käytä rikkaasti kaikkia aistejasi. Mieti miltä tilanteessa näyttää, miltä tuoksuu, miltä kuulostaa
MUISTA OLLA ONNEKAS OPTIMISTI!
Tämä kolahti ja kovaa. Ehkä sen takia koska itse koen olevani ratkaisukeskeinen positiivari, joka on hyvin optimisinen, joskus jopa liiankin kanssa. Kirjassa nostetaan esiin positiivinen ratkaisukeskeinen ajattelu ja negatiivinen ongelmakeskeisyys. Helpompi aina sanoa miten jotakin asiaa ei tulisi tehdä kuin miten se pitäisi tehdä.
”Onni on sitä, kun valmistautuminen kohtaa mahdollisuuden.” Senega
Kirjan mukaan positiivinen ajattelu vähentää myös stressiä, parantaa immuunivastetta ja nostaa elämän laatua. Optimisti uskoo siis tulevaisuuteen. Kirjassa esitellään Richard Wiseman The Luck Factor – kirjan satunnaistutkimukseen, jonka mukaan optimistit ovat onnekkaampia. Ihmiset, jotka kokivat olevansa onnekkaita eivät voittaneet keskimääräistä useammin lotossa tai arvassa mutta he pärjäsivät paremmin elämässä. Onnekkaana itseään pitäviä ihmisiä kävi keskivertoa useammin ”flaksi” tai ainakin he kokivat sen niin. Onnekkaat ihmiset näkevät asiat positiivisessa valossa eri tilanteissa. He pyrkivät etsimään mahdollisuuksia arkipäiväsessä elämässä.
Olennaista onnekkuudessa onkin valppaus. Aktiivinen uusien mahdollisuuksien etsiminen, mitä epätodennäköisimmistä paikoista. Pidä siis silmäsi auki mahdollisuuksien varalta ja oleta onnistuvasi.
”Huomaa että on AINA helppo olla negatiivinen ongelmakeskeinen ihminen. Ihminen, joka löytää ongelman/uhkan/heikkouden kaikesta ja pahimmillaan suhtautuu erittäin kyynisesti ja skeptisesti jokaiseen uuteen, nykyiseen tai vanhaan asiaan. Huomattavasti vaikeampaa on olla positiivinen ratkaisukeskeinen ihminen.”
Näetkö sinä kaikkialla ongelmia vai ratkaisuja?
Vaikka olisitkin enemmän ongelmakeskeinen ihminen, ei hätää. Suurin osa huolista on pohjimmiltaan turhia ja voit kehittää omaa ajattelumalliasi esimerkiksi Michael Michalco – Thinker Toysista löytyvällä Tik-Tak – metodilla.
Tik-Tak – metodi
- Jaa paperiarkki pystysuunnassa kahtia.
- Kirjoita vasemmalle Tik ja oikealle Tak.
- Kirjoita vasemmalle ensimmäisen huolesi mahdollisimman yksityiskohtaisesti.
- Kirjoita oikealle puolestaan myönteisempi näkemys asiasta yhtä yksityiskohtaisesti.
Kirjassa esimerkkinä leikkialue lapsilla. Vasemmalla puolella on huoli siitä, että lapset voivat satuttaa itsensä leikkiessään hiekkalaatikolla. Oikealle puolelle puolestaan, että lapset oppivat vastuullisemmiksi, jos heidän peräänsä ei holhota kokoaikaa.
Tik-Tak menetelmällä otat siis aiemman negatiivisen skriptin ja korvaat sen positiivisella skriptillä. Harjoittelemalla Tik-Tak menetelmää säännöllisesti synnytät kokonaan uuden positiivisen ajatusskriptin.
INTUITIO VS. JÄRKI:
Päivittäisestä toiminnastamme jopa 95% on tiedostamatonta. Kuten esimerkiksi ”hei” tai ”päivää”, ovien sulkeminen, kahvinkeittimen pois päältä laittaminen, avainten mukaan ottaminen yms.
Järjen käyttö arkipäivän elämässä onkin tavattoman harvinaista. Järki, tunne ja intuitio. Järki ei riitä käsittelemään kaikkea. Järjellä ajateltuna näet prosessin, tunteella jaat tunteen ja intuitiolla oivalluksen. Tunteet pitävät hengissä ja toimivat motivaation taustalla.
Intuitio merkitys päätöksenteossa onkin erittäin suuri. Intuition merkitys kasvaa erityisesti silloin kun päätöksen päätöksenteko ylittää järjen rajat. Esimerkiksi kaikki sävellykset, konsertit ja matemaattiset ratkaisut pohjautuvat intuitioon. Intuitio on kuitenkin erityisesti alakohtaista. Mitä enemmän teet, näet, kuulet asioita, sitä vahvempi intuitio sinulle itselle myös kehittyy.
Esimerkiksi pianonsoittaja siirtää intuitiolla sormiaan koskettimistolla ja huippujuoksija muistaa tarkan rytmityksen siitä, kuinka monta askelta hän 100 metrin pyrähdyksellään tai 110m aitojen välissä ottaa. Toisaalta Power of Habit kirjassa puhutaan tavoista, jotka ovat aivojemme tyvitumakkeessa mutta oletan että tässä tapauksessa Järvilehto tarkoittaa samaa asiaa mutta puhuu siitä vain eri nimityksellä.
Kirjan mukaan, jos olet oman alasi guru niin kannattaa mieluummin luottaa näppituntumaan eli intuitioon kuin järkeen. Tiedostomaton mieli ratkaisee ongelmia sinulle ja sieltä kumpuaa ideat ja ratkaisu asioihin. Tässä kohdassa itselläni tuli kieltämättä mieleen The Creative Curve – kirjan ”exemplar” kohdan missä tarpeeksi kokenut, nähnyt ja havainnut yrittäjä pystyy tunnistamaan hyvän liiketoiminnan sen takia, että hänellä on tarpeeksi kokemusta ja näkemystä asiasta. Näinpä hän voi tehdä päätöksensä yhä enemmän jopa ”näppituntumalla”
Miten sitten harjoittelet intuitiota. Opettele yksi uusi asia vuodessa, joka mieluusti liittyy sinua kiinnostavaan alaan. Sinun ei tarvitse tulla siinä mestariksi mutta opettelemalla ja harjoittelemalla uusia asioita saat kasvatettua myös intuitiota.
FLOW – TEORIA JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN:
Tässä kolahduksessa voidaan sitten mennä oikeastaan sinne syvään päähän mutta toivon, että lukija myös saa kiinni omasta ajatuksen juoksusta sekä niistä kolahduksista mikä kokonaisuuden omaan päähäni muodosti.
Flow teoriasta itsessään kirjassa ei mahdottomasti kerrota. Varmasti, jossakin vaiheessa eteen valikoituu luettavaksi myös Csíkszentmihályin alkuperäinen Flow-teos. Csíkszentmihályin mukaan Flow-kokemuksessa ihminen paneutuu koko kapasiteetillaan keskittyneesti tavoitteelliseen toimintaan, samalla sulkien kaiken muun tietoisuudestaan. Hänen mukaansa toiminnan tarkoituksen mukaisuutta ei voi määritellä eristyksissä vaan se ympäristö ja yhteiskunta missä toimii, määrittää onko tekeminen tarkoituksen mukaista.
Itse Flow – tilaan pääsemiseksi on tärkeintä tunnistaa päämäärä mihin ollaan menossa, esimerkiksi missä ollaan viiden vuoden päästä. Kun päämäärä on tunnistettu, täytyy tulla takaisin sieltä nykyhetkeen. Eli kun tunnistat päämäärän niin kaikki se tekeminen minkä teet tänään mahdollistaa sen, että sinulla on mahdollisuus päästä siihen omaan päämäärääsi. Esimerkiksi voit tänään tehdä töitä huonossa työssä, jos se mahdollistaa sinulle päämäärän viiden vuoden päähän. Flow – tilan saavuttamisessa onkin tärkeää, että tulos on merkityksellistä, semmoista mitä halutaan mutta samalla keskittyy siihen mitä tekee.
Entäs sitten ryhmä Flow? Ryhmä flowssa pitää lähteä liikkeelle ajattelusta sekä siitä, että itsessään kaikenlainen ajattelu on sosiaalista. Yksikään lapsi ei opettele ajattelemaan tyhjiössä siis ilman hänet ympäröivää ympäristöä. Toisin sanoen opimme kaikki ajattelemaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Viestintä ei ole yksilön viestin välitystä toiselle, vaan kahden yksilön tekemää yhteistyötä. Heidän välistään dialogia. Idean syntyessä ei voida sanoa lopulta kuka tai kumpi on lopullisen ajatuksen keksinyt.
Kun ajattelua tarkastellaan sosiaalisena tapahtumana, päästään myös systeemiälyteoriaan, jonka taustalla on yhdessä ajatteleminen. Systeemiälyteorian taustalla on se, että meillä ei ole pelkästään käytössä omia yksilöllisiä resursseja. Niiden lisäksi käytössämme ovat myös yhteisölliset resurssit. Nämä yhteisölliset resurssit siis vaihtelevat sen mukaan missä kulloinkin vaikutamme. Systeemiäly on älyllistä toimintaa monimutkaisessa systeemissä, johon kuuluu palaute ja vuorovaikutus.
Systeemiajattelussa, edellä mainittu, intuitiivinen ajattelu laajenee myös yhteisöön tai toimintaryhmään missä kulloinkin toimit. Pisimmilleen vietynä systeemiajattelusta seuraa yhden systeemin järjestelmä, jossa yksikkönä on koko systeemi, joka siis toimii ja ajattelee yhdessä.
Tästä päästäänkin sitten itse kinkkuun eli ryhmä flowiin, joka tapahtuu silloin kun koko ryhmä synnyttää yhteisiä tuloksia. Kirjassa käytetään esimerkkinä Brasilian maajoukkuetta ja sen yhtä kuuluisaa maalia, jossa maalin tekijänä oli Alberto. Maali ei olisi syntynyt ilman, että Pele olisi syöttänyt pallon Albertolle mutta toisaalta maali ei olisi myöskään syntynyt, ellei kaikki pelaajat joukkueessa olisi tehnyt maalia edeltäviä asioita kuten puolustaneet, riistäneet palloa, juosseet ylös, estäneet vastustajia jne. Eli vaikka maalin teki Alberto, sen teki itseasiassa koko joukkue.
Ryhmä flowssa kokonaisuus onkin siis suurempi kuin osiensa summa. Yksikään Brasilian maajoukkueen pelaaja ei yksin voi tehdä maalia mutta yhdessä he pystyvät siihen. Ryhmä flown ajatus on myös tiimiajattelun pohjilla. Hyvä tiimi on suurempi kuin osiensa summa.
YHTEENVETO:
Mitäpäs tästä sanoa. Blogista näyttäisi tulevan Wordin A4 – pohjalla semmoinen 6,5 sivua ja vielä kirjoittamattomia kolahduksia jäi 3,5 sivua ns. raakamateriaalia. Se varmaan kertoo kirjan sisällön rikkaudesta. Hieno kirja kokonaisuudessaan missä kuitenkin oli koko ajan punainen lanka taustalla. Se antaa tosi paljon käytännönläheisiä vinkkejä siihen miten omaa ajatustyötänsä voi kehittää ja se herättää mielenkiinnon tutkia monia uusia asioita, tutkimuksia ja kirjoja edelleen. Tästä on erinomainen jatkaa Power of Habit – kirjaa eteenpäin.
Vielä yhden poiminnan, ehkäpä jopa lempipoimintani, nostan tähän loppukappaleeseen:
”There is only one way to happiness and that is to cease worrying about things which are beyond the power of our will.” – Epictetus
Epictetuksen sanoin; murehdi vain niistä asioista mihin voit vaikuttaa. On turha murehtia asioista mihin et voi itse vaikuttaa. Toisaalta Siilasmaan sanoin, varaudu kuitenkin myös niihin erittäin epätodennäköisiin skenaarioihin, joihin itse et voi vaikuttaa. Näin ne kokonaisuudet nivoutuvat vaan yhteen tässä vuosien varrella.
Se mihin minä voin vaikuttaa, on tämän kirjan arviointi tässä blogissa. Kolahduksia – blogia olen pitänyt kaksi vuotta pystyssä ja sanotaan, että jos tämä kirja olisi tullut, vaikka ensimmäisen vuoden aikana olisivat pisteet olleet varmaan aika lähellä täydellisyyttä. Mutta kirjojen ohi vieriessä sitä on jotenkin muuttunut myös hyvin vaativaksi kirjoja kohtaan ja ollakseen aivan Top Tear – kirja, tulee sen aiheuttaa jotakin mullistavaa myös omaan ajatusmaailmaan. Edellinen tämmöinen taisi olla The Creative Curve – kirja viime syksyltä. Ei sillä hieno kokonaisuus tämäkin oli. Ei vaan mullistava.
